Australian kevät on täällä – ja se tarkoittaa myös käärmeiden paluuta näkyvään arkeen. Kun aurinko alkaa lämmittää maata, puutarhoja ja teiden pientareita, käärmeet aktivoituvat vähitellen talven hiljaiselon jälkeen.
Queenslandissa käärmeiden aktiivisuus lisääntyy erityisesti syyskuusta alkaen. Kevät ja kesä ovat käärmeille tärkeää ruokailu- ja lisääntymisaikaa, joten kohtaamiset ihmisten kanssa yleistyvät.
Juuri Australiaan muuttaneen on hyvä muistaa:
Käärmeet eivät katoa kokonaan talveksi.
Lämmin talvipäivä voi tuoda käärmeen esiin
Queenslandin talvi ei useinkaan tarkoita jatkuvaa kylmyyttä. Aurinkoinen päivä voi lämmittää asfaltin, kivet ja maan nopeasti – ja silloin käärmeellä voi olla hyvä syy lähteä liikkeelle.
Queenslandin matelijat eivät varsinaisesti nuku talviunta eurooppalaiseen tapaan. Talvella niiden aktiivisuus vähenee eli ne ovat brumaation kaltaisessa lepotilassa, mutta lämpiminä päivinä ne voivat tulla ulos lämmittelemään, liikkumaan ja jopa etsimään ravintoa.
Siksi tammikuun sijaan myös heinäkuun aurinkoinen iltapäivä voi olla käärmepäivä.
Kylmä päivä, vähemmän käärmeitä. Lämmin ja aurinkoinen päivä – silmät auki.
Käärme voi tulla vastaan yllättävässä paikassa
Käärmettä ei tarvitse lähteä etsimään puskista, käärmeen voi kohdata aivan tavallisessa arjessa.
Pihalla ne voivat oleilla pensaikossa, nurmikolla tai kompostin ja puukasojen läheisyydessä. Puistossa se saattaa ylittää kävelyreitin tai lämmitellä auringossa. Joskus käärme löytyy jopa autotallin tai talon läheltä.
Queenslandissa käärmeet hyötyvät samoista asioista kuin muu luonto: lämmöstä, suojasta ja ravinnosta. Jos pihalla on paljon hiiriä, rottia tai sammakoita, tarjolla on myös käärmeelle ruokaa.
Brisbanen ja muun Queenslandin asukkaille tämä on hyvä tiedostaa erityisesti kevään alkaessa.
Mitä tehdä, jos käärme tulee vastaan?
Ei mitään sankaritekoja.
Pysähdy. Peräänny. Anna käärmeelle tilaa.
Käärmettä ei pidä yrittää tökkiä, siirtää, pyydystää tai tappaa. Australian viranomaisetkin neuvovat, ettei käärmettä pidä yrittää ottaa kiinni edes pureman jälkeen.
Jos käärme on pihalla, pidä lapset ja lemmikit poissa sen läheltä ja anna eläimen mahdollisuuksien mukaan poistua omia aikojaan.
Jos käärme on paikassa, jossa siitä aiheutuu todellinen vaara, kannattaa käyttää koulutettua snake catcheria.
Puistossa tai kävelyreitillä paras ratkaisu on yksinkertaisesti odottaa tai kiertää kaukaa.
Käärme ei yleensä halua seurata sinua. Se haluaa päästä sinusta eroon yhtä paljon kuin sinä siitä.
Älä työnnä kättäsi paikkaan, jota et näe
Moni käärmeenpurema ei tapahdu siksi, että ihminen olisi nähnyt käärmeen ja mennyt sitä kohti. Riski syntyy esimerkiksi puutarhatöissä, kun käsi työnnetään paikkaan, jota ei ensin tarkisteta.
Ole erityisen varovainen:
- puukasoissa
- pitkän ruohon seassa
- kivien ja rakennusmateriaalien alla
- kompostin ympärillä
- koloissa ja onteloissa
- pimeissä varastoissa
- paikoissa, joissa on paljon hiiriä tai rottia.
Taskulamppu on hyvä kaveri, jos pihalla liikutaan pimeällä. Myös umpinaiset kengät ja pitkät housut ovat järkevä valinta bushwalkingilla ja puutarhatöissä.
Kuinka yleisiä käärmeenpuremat oikeastaan ovat?
Australian käärmeistä puhuttaessa tilastot saattavat kuulostaa aluksi hurjilta, mutta kokonaiskuva on rauhoittavampi.
Australian Institute of Health and Welfare (AIHW) kirjasi 535 käärmeisiin liittynyttä sairaalahoitoa vuonna 2021–22. Näistä 165 tapauksessa päädiagnoosi liittyi käärmeen myrkyn toksiseen vaikutukseen.
Samana vuonna ruskeakäärmeet olivat yleisin tunnistettu ryhmä: niihin liittyi 200 sairaalahoitoa. Tiger snake -käärmeisiin liittyi 39 ja black snake -ryhmään 82 tapausta. Kaikissa käärmetapauksissa käärmeen lajia ei pystytty tunnistamaan.
On myös hyvä huomata, että sairaalahoitoon joutuminen ei automaattisesti tarkoita vakavaa myrkytystä. Vuoden 2021–22 käärmetapauksista 535 sairaalahoidon joukossa antivenomia annettiin 86 tapauksessa eli noin 16 prosentissa.
Vanhemmissa, vuoden 2017–18 tilastoissa käärmeet aiheuttivat 17 prosenttia kaikista myrkyllisten eläinten ja kasvien vuoksi tehdyistä sairaalahoidoista. Tuolloin ruskeakäärmeen puremiin liittyi 215 sairaalahoitoa.
Entä kuolemat?
Tässä kohtaa luvut ovat paljon pienempiä kuin moni ehkä kuvittelee.
Healthdirectin mukaan Australiassa kuolee keskimäärin noin 1–4 ihmistä vuodessa käärmeenpuremiin.
AIHW vuoden 2017–18 aineistossa kirjattiin 7 käärmeisiin liittynyttä kuolemaa. Kaikkien myrkyllisten eläinten ja kasvien aiheuttamia kuolemia oli samana vuonna 19, joista 12 liittyi mehiläisiin tai ampiaisiin.
Jos käärme puree – toimi heti
Jos epäilet käärmeen puraisseen, soita 000 ja pyydä ambulanssi. Älä odota oireiden alkamista.
Australian ensiapuohje perustuu niin sanottuun pressure immobilisation -menetelmään:
- Pidä pureman saanut mahdollisimman liikkumattomana.
- Soita 000.
- Laita paineside pureman kohdalle ja koko raajan pituudelle.
- Tue raaja niin, ettei se pääse liikkumaan.
- Älä lähde etsimään käärmettä.
Käärmeenpuremaa ei pidä leikata, imeä tai yrittää huuhdella. Kiristyssidettä ei myöskään pidä käyttää.
Jos käärme on edelleen lähistöllä, älä mene ottamaan siitä kuvaa tai yrittämään tunnistaa lajia läheltä. Turvallinen etäisyys on tärkeämpi kuin hyvä valokuva.
Keväällä kannattaa siis pitää silmät auki
Australian käärmeet ovat osa paikallista luontoa siinä missä kookaburrat, liskot ja possumitkin. Kevään saapuessa niitä vain alkaa näkyä enemmän.
Ja ehkä tärkein asia suomalaiselle Australiassa asuvalle on tämä:
Käärmeen näkeminen ei tarkoita, että pitäisi juosta karkuun – eikä myöskään sitä, että pitäisi mennä lähemmäksi.
Pidä etäisyyttä, anna eläimelle poistumisreitti ja jatka matkaa, kun tilanne on turvallinen.
Kevät on käärmeille aktiivista aikaa. Mutta seuraavan kerran, kun aurinko lämmittää pihaa keskellä Australian talvea, ei kannata myöskään ajatella, että "ei täällä tähän aikaan vuodesta voi olla käärmeitä".
Voi olla.
Ja juuri siksi kengät jalkaan, kädet näkyville ja käärmeelle oma tila.