Oletko joskus ihmetellyt missä mahtaa olla joku sukusi jäsenistä joka kauan sitten karisti Suomen pölyt jaloistaan. Suomi on valitettavasti ollut se maa, josta on kautta aikain muutettu pois.

Kateissa oleva suvun jäsen
Oletko joskus ihmetellyt missä mahtaa luurailla joku sukusi jäsenistä, joka kauan sitten karisti Suomen pölyt jaloistaan.

Suomi on valitettavasti ollut se maa, josta kautta aikain on muutettu pois. Yli miljoona suomalaista, on muuttanut viimeisen sadan vuoden aikana suomesta ulkomaille. Takaisin heistä on palannut vain hieman yli 20 %.

Image
Kuvassa höyrylaiva Urania jolla 1893 vuoden keväällä maasta lähti 509 siirtolaista kohti Amerikan mannerta. Liian useasti monen siirtolaisen matka loppui jo Englantiin, usein kovan ryyppäämisen, huijatuksi tulemisen tai muun syyn takia.
Arvioiden mukaan ilman siirtolaisuutta Suomen väkiluku olisi nyt noin 6-7 miljoonan paikkeilla. Suomen lähihistoriassa on jaksoja jolloin maastamuutto on ollut miltei kansainvaelluksen asteella, esimerkiksi 1500- ja 1600-luvuilla jolloin suuri joukko suomalaiset asettui asumaan uudisasukkaina Keski-Ruotsin asumattomiin metsiin.

Muuttoaalto suomesta

Merkittävin muuttoaalto pois Suomesta alkoi 1860-luvulla ja jatkui vielä 1930-luvulle asti. Tällöin suomalaiset muuttivat lähinnä Pohjois-Amerikkaan. Australia ei ole koskaan ollut niitä niin sanottuja massamuutto paikkoja. Vuosina 1924-29 Australiaan tuli tietojen mukaan, vain 1000 kunta Suomalaista. Ennen toista maailmansotaa maahan oli saapunut, noin 5000 suomalaista.

Seuraava suurempi muuttoaalto suuntautui Ruotsiin 1950-luvulta ja se jatkui aina 1970-luvun puoleen väliin saakka. Muuttoaalto oli niin voimakas, että Suomen väkiluku jopa laski.

Monelle ei varmaan ole kuullut että, suomalaisia palveli suuret joukot esim. Kanadan eri armeijan osastoissa, tästä ja muista vastaavista löytyy tietokanta Internetistä, Suomen Sukututkimus-seuran Internet sivustoilta http://www.genealogia.fi/ . Höyrylaiva Urania jolla 1893 keväällä lähti maasta 509 siirtolaista kohti Amerikkaa. Matkustaminen ei ollut mukavuuksiltaan samaa luokkaa mitä se on tänä päivänä. Siirtolaiseksi lähteminen vaati huomattavasti suurempia uhrauksia, mitä tämän päivä siirtolainen voisi kuvitellakkaan.

Suomen Sukututkimus-seuran Internet sivut, ovat ehkä yksi kattavimmista sukututkimus tietokannoista. Suomen sukututkimus-seuran Internet sivustoilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa vaikkapa juuri sinun kaukaisista sukulaisista.

Turun Siirtolaisinstuutti
Turussa toimiva Siirtolaisinstituutti tarjoaa myös maksutonta palvelua ulkomaille muuttaneiden sukulaisten etsimisessä. Siirtolaisinstituutin maksutonta palvelua edustaa Internetissä oleva tietokanta josta voi itse suorittaa hakuja.

Australiaan kadonneen sedän liikkeitä voi yrittää selvittää vanhojen laivojen matkustajaluetteloiden perusteella. Kannattaa laittaa äidin ja isäsi sukunimet hakukenttään ja hämmästellä ruudulle ilmestyviä unhoon painuneita sukusi jäseniä, jotka ovat muuttaneet ulkomaille sukupolvia sitten.

Sivuston Internet osoite on http://www.migrationinstitute.fi/ Internet haun lisäksi instituutista löytyy tietoa muun muassa seuraavista lähteistä joista on apua esim. sukutukimusta suorittaville sukulaisille.

Laivojen matkustajaluettelot

    Koko maasta lähteneet Vuodet 1892-1896, 1899-1914 ja 1920-1939, 1940-1960 (saatavissa olevat alkuperäislähteet kattavat vain pienen osan kaikista vuoden 1949 jälkeen lähteneistä siirtolaisista)

Passiluettelot

    * Hangon maistraatti, vuodet 1900-1903 Hämeen lääni, vuodet 1903-1904
    * Kristiinankaupungin maistraatti, vuodet 1890-1891
    * Kokkolan maistraatti, vuosi 1899-1902
    * Kuopion lääni, Venäjälle menneet vuosilta 1890-1899 ja Euroopan ulkopuolelle menneet vuosilta 1900-1915
    * Mikkelin lääni, vuodet 1914-1915
    * Oulun lääni, vuodet 1897-1904 ja 1910-1912
    * Turun ja Porin lääni, vuosi 1889-1892 ja 1899-1903
    * Vaasan lääni, vuodet 1896-1902
    * Viipurin lääni, Amerikkaan menneet, vuodet 1906-1909 Lehti ja kirjallisuusviitteet
    * Ulkomailla kuolleet suomalaiset, koko maailma, noin vuodet 1918-1950 ·
      New Yorkin pääkonsulinviraston jäämistöasiakirjat, noin vuodet 1918-1950 Esimerkki siirtolaisrekisterin ulkoasianhallinnon arkiston tiedoista: (klikkaa, niin näet suuremmassa koossa) Muut siirtolaisrekisterit tietokannat Lehti- ja kirjallisuusviitteet (17 000 tietuetta):
    * Vuosina 1994-1997 ilmestyneistä Amerikan ja australiansuomalaisista sanomalehdistä poimitut kuolinilmoitukset, muistokirjoitukset, syntymäpäivätervehdykset, henkilöhaastattelut ym.
    * Siirtokansan Kalenterissa julkaistut muistokirjoitukset
    * Raittiuskansan Kalenterissa julkaistut muistokirjoitukset Esimerkki siirtolaisrekisterin lehti- ja kirjallisuusviitetiedostosta:

Muu siirtolaisrekisteri (ei atk) Muut siirtolaisrekisterin käytössä olevat atk- tiedostot:

    * Turun yliopiston historian laitokselta saatu passi- ja matkalipputietoja sisältävä reikäkorttiaineisto (noin 60 000 tietuetta)
    * Esimerkki siirtolaisrekisterin reikäkorttiaineistosta:
    * Per-Erik Levlinin sukututkijaryhmän Amerikan suomenruotsalaisista kirkonkirjoista keräämä aineisto (noin 13 600 tietuetta)
    * Antero Leitzingerin kokoama tiedosto Suomen kansalaisuutta ennen itsenäisyyden aikaa anoneista ulkomaalaisista (noin 4 000 tietuetta)
    * Olavi Koivukankaan laatima luettelo Uuden-Seelannin suomalaisista (noin 1000)
    * Det Danske Utvandrerarkivin luovuttama luettelo Tanskan kautta Amerikkaan vuosina 1868-1896 menneistä suomalaisista (n. 500 henkilöä).

Muut aineistot:

    * Olavi Koivukankaan keräämä kortisto Australian suomalaisista ennen II maailmansotaa (noin 4 000 korttia nimijärjestyksessä)
    * Kolmen amerikansuomalaisen seurakunnan kirkonkirjoja kahdelta paikkakunnalta mikrofilmeinä (Republic, MI ja Hancock, MI)
    * Göteborgin poliisilaitoksen matkustajaluettelojäljennöksiä vuosilta 1869-1900
    * Virastojen ja arkistojen osoitteita Suomesta ja Pohjois-Amerikasta Seuraavassa taulukossa on esitetty maastamuuton suuruus vuosina 1860-1945.