Biometrinen_PassiSuomen kansalaisuuslaki muuttuu 1.9.2011. Uuden lain tavoitteena on mahdollistaa kansalaisuuden saaminen nykyistä joustavammin. Muutoksia tulee ennen kaikkea asumisaikaedellytykseen.

Entisille Suomen kansalaisille tarjotaan mahdollisuus saada menetetty kansalaisuus takaisin yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä, jossa ei vaadita asumista Suomessa. Ilmoitusmenettely ei koske entisen Suomen kansalaisen jälkeläisiä.

Maahanmuuttovirasto ennakoi, että entisten Suomen kansalaisten tekemien kansalaisuusilmoitusten määrä alkaa lisääntyä heti syksyllä. Myös kansalaisuushakemusten odotetaan lisääntyvän, mutta pienellä viiveellä, alkaen alkuvuodesta 2012.

Vaadittu asumisaika lyhenee, kielitaidosta etua

Kansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Kansalaisuuden voi saada myös asuttuaan Suomessa yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään (kerätty asumisaika; aiemmin kahdeksan vuotta). Näistä seitsemästä vuodesta viimeiset kaksi vuotta täytyy asua Suomessa keskeytyksettä.

Tilapäisellä oleskeluluvalla (B-lupa) oleskellusta ajasta puolet hyväksytään mukaan yhtäjaksoiseen asumisaikaan. Jatkuvalla oleskeluluvalla oleskelua vaaditaan vähintään yksi vuosi.

Kielitaitoedellytykseen tarkennuksia

Viittomakieltä käyttäviltä ei enää vaadita kirjallisen suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaan pelkkä suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen tyydyttävä taito riittää.

Kielitaidon osoittamistapoja on laajennettu aikaisemmasta hyväksymällä kaikki suomen tai ruotsin kielellä suoritetut näyttötutkinnot eli lain mukaiset ammattitutkinnot (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631).

Enää kielitaidon osoittamiseksi ei hyväksytä
•    15 opintoviikon korkeakouluopintoja suomen tai ruotsin kielessä (vain tyydyttävin tiedoin suoritettu niin sanottu virkamiessuomi tai -ruotsi tai suomen tai ruotsin kielellä suoritettu kypsyysnäyte hyväksytään)
•    ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja
•    virallisen kääntäjän tutkintoa
•    Ruotsissa suoritettuja opintoja.

Rikesakoilla ei enää vaikutusta

Rikesakot eivät enää syyskuun alusta alkaen vaikuta kansalaisuuden saamiseen. Jos hakijalla on meneillään ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika tai voimassaoleva lähestymiskielto, hänelle ei voida myöntää kansalaisuutta.

Lasten kansalaistaminen yksinkertaistuu

Lapselle voi jatkossa hakea kansalaisuutta paitsi huoltaja, myös edunvalvoja. Kansalaisuuden myöntäminen lapselle tulee mahdolliseksi myös silloin, kun lapsi ei asu huoltajansa tai edunvalvojansa luona sekä silloin, kun huoltaja tai edunvalvoja itse ei ole Suomen kansalainen. Kansalaisuuden myöntämiselle on kuitenkin oltava painava syy, jota arvioidaan lapsen edun näkökulmasta.

Entisille kansalaisille pysyvä ilmoitusmenettely

Entinen Suomen kansalainen voi uuden lain mukaan saada kansalaisuuden ilmoituksella riippumatta siitä, asuuko hän Suomessa vai ulkomailla. Entinen Suomen kansalaisuus on ainoa edellytys kansalaisuuden takaisin saamiseksi ilmoituksella.

Ilmoitusmahdollisuutta eivät voi kuitenkaan käyttää henkilöt, jotka ovat menettäneet Suomen kansalaisuuden isyyden kumoamisen perusteella. Ilmoitusmahdollisuutta eivät voi käyttää myöskään henkilöt, jotka ovat menettäneet kansalaisuuden, koska ovat kansalaisuutta hakiessaan antaneet virastolle vääriä tietoja tai salanneet tietoja. Heidän käytettävissään on kansalaisuushakemus.

Ilmoitusmenettely ei koske entisen Suomen kansalaisen täysi-ikäisiä jälkeläisiä.

Soveltaminen alkaa 1.9. myös vanhoihin hakemuksiin

Uutta lakia aletaan soveltaa 1.9.2011 alkaen myös sellaisiin kansalaisuushakemuksiin, jotka on pantu vireille ennen lainvoimaantulopäivää.

Nuhteettomuusedellytyksen ja kielitaitoedellytyksen osalta sovelletaan kuitenkin vanhaa lakia, jos se on hakijan kannalta edullisempaa.