UUSI RAJANYLITYSJÄRJESTELMÄ EU:SSA – NÄIN SE VAIKUTTAA AUSTRALIALAISIIN MATKAILIJOIHIN SUOMEEN

Euroopan unioni ottaa käyttöön uuden rajanylitystietojärjestelmän (EES), joka muuttaa tapaa, jolla EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset kirjataan sisään ja ulos Schengen-alueelta. Koska Suomi kuuluu Schengen-alueeseen, muutos koskee myös australialaisia matkailijoita, joilla ei ole minkään EU-maan passia.

Mitä EES tarkoittaa?

EES korvaa passin leimaamisen. Sen sijaan matkustajan tiedot tallennetaan sähköiseen järjestelmään:

- maahantulon ja maastalähdön päivämäärä, kellonaika ja paikka

- henkilötiedot ja passin tiedot

- biometriset tiedot (kasvokuva ja sormenjäljet)

Järjestelmä laskee automaattisesti, kuinka monta päivää on jäljellä sallitusta 90 päivän oleskelusta 180 päivän jaksossa.

Mitä australialaisen tulee huomioida?

- Viisumivapaus säilyy: Australialaiset voivat edelleen matkustaa Suomeen ja muihin Schengen-maihin ilman viisumia enintään 90 päivän ajaksi.

- Biometriset tiedot rajalla: Ensimmäisellä sisäänpääsyn yhteydessä otetaan kasvokuva ja sormenjäljet.

- Ei enää passin leimoja: Oleskeluaika kirjautuu sähköisesti EES-järjestelmään.

- Oman tilanteen tarkistus: Jatkossa käytettävissä on verkkopalvelu ja myöhemmin mobiilisovellus, joista voi tarkistaa jäljellä olevat oleskelupäivät.

ETIAS tulossa: Tulevaisuudessa australialaisten on lisäksi haettava sähköinen matkustuslupa (ETIAS) ennen Schengen-alueelle saapumista.

Miksi muutos tehdään?

Tavoitteena on tehostaa rajavalvontaa, estää yliaikaisia oleskeluja ja lisätä turvallisuutta. Järjestelmä helpottaa matkustajien liikkumista pitkällä aikavälillä, vaikka alkuvaiheessa rajatarkastukset voivat kestää hieman kauemmin.

FAKTAA AUSTRALIALAISELLE MATKAILIJALLE SUOMEEN (ILMAN EU-PASSIA)

- Viisumi ei tarvita: max. 90 päivää 180 päivän jaksossa.

- Passiin ei tule leimaa: tiedot tallentuvat EES-järjestelmään.

- Biometriset tiedot: ensimmäisellä kerralla rajalla otetaan kasvokuva ja sormenjäljet.

- Oleskeluaika lasketaan automaattisesti: verkkopalvelu ja sovellus näyttävät jäljellä olevat päivät.

- ETIAS tulossa: pian myös sähköinen matkustuslupa vaaditaan ennen lähtöä Eurooppaan.

- Yliaika seuraa sinua: jos ylität 90 päivän rajan, se kirjautuu järjestelmään ja voi vaikeuttaa seuraavia matkoja.

DUNDERNEWS 

Suomeen rakennetaan parhaillaan digitaalista identiteettilompakkoa, joka tulee käyttöön vuoden 2026 loppuun mennessä. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kehittämä sovellus on maksuton ja vapaaehtoinen, ja sitä käytetään älypuhelimella.

Aluksi lompakolla voi tunnistautua vahvasti ja allekirjoittaa sähköisesti. Jatkossa sen on tarkoitus koota yhteen erilaisia todistuksia ja kortteja, kuten henkilöllisyystodistus ja ajokortti. Käyttäjä hallitsee itse, mitä tietoja tallentaa ja jakaa, mikä parantaa yksityisyydensuojaa ja vähentää huijausten riskiä.

Myös organisaatiot voivat hyödyntää lompakkoa tarjoamalla siihen digitaalisia todisteita ja käyttämällä luotettavaa tietoa palveluissaan. Tämä helpottaa asiointia sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

Taustalla on EU:n eIDAS-asetus, joka velvoittaa kaikki jäsenmaat ottamaan käyttöön digitaalisen identiteettilompakon vuoden 2026 loppuun mennessä. Suomi osallistuu aktiivisesti EU-tason valmisteluun ja pilotointiin yhdessä viranomaisten ja eri toimijoiden kanssa. Pilotointivaihe jatkuu Suomessa syyskuuhun 2025 asti.

Miksi tämä on tärkeää ulkosuomalaisille?

Monelle ulkosuomalaiselle arjen suurin kunikaallinen kipu siellä on ollut se, ettei suomalaisiin viranomaispalveluihin pääse käsiksi ulkomailta käsin. Jo pelkästään oman eläkekertymän tarkistaminen on monelle lähes mahdotonta, sillä se vaatii vahvaa sähköistä tunnistautumista.

Nykyiset tunnistusvälineet, kuten pankkitunnukset ja mobiilivarmenne, ovat käytännössä ulkosuomalaisten ulottumattomissa: suomalaisessa pankissa asiointi on vaikeaa tai mahdotonta ilman pysyvää osoitetta Suomessa, ja teleoperaattorin palvelut ovat sidottuja suomalaisiin liittymiin. Vaikka käytössä olisi henkilökortin kansalaisvarmenne, sillä ei pääse kaikkiin palveluihin.

Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tuhannet ulkomailla asuvat suomalaiset ovat jääneet digitaalisen asioinnin ulkopuolelle – vaikka he maksavat veroja, kerryttävät eläkettä tai tarvitsevat yhteydenpitoa viranomaisiin.

Digitaalinen identiteettilompakko lupaa ratkaista tämän ongelman. Sen avulla ulkosuomalaiset voisivat tunnistautua vahvasti ja turvallisesti ilman pankkitunnuksia, suoraan mobiilisovelluksen avulla. Tämä tarkoittaisi, että viranomaisasiointi helpottuisi merkittävästi: eläkekertymän seuraaminen, verotukseen liittyvät tiedot ja muut palvelut olisivat yhtä helposti saatavilla kuin Suomessa asuville.

👉 Jos lompakko toteutuu suunnitellusti, se tulee olemaan suuri helpostus ulkosuomalaisille, jotka ovat pitkään joutuneet taistelemaan perusoikeuksiensa ja arjen asioinnin sujuvuuden puolesta.

Suomen hallitus päätti valtioneuvoston kehysriihessä 23.4.2025 pidentää passien enimmäisvoimassaoloaikaa takaisin kymmeneen vuoteen huomioiden turvallisuustekijöistä aiheutuvat poikkeukset.

Milloin 10 vuoden passeja voi hakea?

Passin voimassaoloajan muutos 10 vuoteen edellyttää lakimuutosta. Lakimuutoksen valmistelu ja hyväksyminen lausuntokierroksineen ja eduskuntakäsittelyineen voivat kestää jopa pari vuotta.

Voimassaoloajan muutos voi aiheuttaa myös teknisiä muutoksia passien valmistukseen ja myöntämiseen.

Jos tarvitset Suomen passia lähiaikoina, se kannattaa uusia normaalisti.

Seuraamme Suomi-Seurassa asian valmistelua ja tiedotamme asiasta tällä sivulla heti kun tiedotettavaa on. Pysy ajan tasalla ja seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi, niin kuulet ajankohtaiset uutiset ensimmäisten joukossa:

Suomi-Seura on ajanut muutosta passin voimassaoloaikaan lähes 20 vuotta – koko sen ajan kun 5 vuoden passit ovat olleet käytössä. Kiitos teille kaikille, jotka olette tukeneet edunvalvontatyötämme passiasiassa vuosien varrella.

Jos asut ulkomailla, voit ilmoittaa uudella verkkolomakkeella Digi- ja väestötietovirastolle, että sinulla on uusi asuinosoite ulkomailla. Lomake on tarkoitettu Suomen kansalaiselle ja lomaketta saa käyttää ainoastaan kun jo asuu (on kirjoilla) ulkomailla. Verkkolomakkeen käyttö ei vaadi tunnistautumista.

Asiasta voi ilmoittaa edelleen myös paperisella lomakkeella Suomen edustustossa tai Digi- ja väestötietoviraston toimipaikassa.

Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.

Kyseistä uutta lomaketta ei tule käyttää muutettaessa Suomesta ulkomaille, ulkomailta Suomeen tai Suomessa. Haluatko tehdä muuttoilmoituksen Suomesta ulkomaille lue lisää täältä.

Digi- ja väestötietovirasto

WORKING HOLIDAY -VIISUMI AUSTRALIAAN VUONNA 2025

Viisumin vaikutuspiirissä olevat maat

Working Holiday -viisumin piirissä olevia maita ovat muun muassa Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Englanti, Saksa, Irlanti, Hollanti, Kanada, Malta, Japani, Hongkong ja Etelä-Korea.

Vuonna 2023 yli 122 000 nuorta saapui Australiaan Working Holiday -viisumilla, ja maahanmuuttovirasto on tehnyt muutoksia viisumiohjelmaan helpottaakseen hakuprosessia ja lisätäkseen työvoiman saatavuutta.

VIISUMIN KESTO JA TYÖSKENTELYOIKEUDET

Working Holiday -viisumilla (subclass 417) Australiaan saapuva voi oleskella ja työskennellä aluksi 12 kuukautta. Viisumin haltija voi työskennellä joko osa-aikaisesti tai täysipäiväisesti, mutta yhden tönantajan palveluksessa saa työskennellä korkeintaan kuusi kuukautta. Viisumi on mahdollista uusia kahdesti, jos hakija täyttää lisävaatimukset, kuten tietyissä maatalous-, rakennus- tai matkailualan töissä työskentelyn tietyllä aikavälillä.

VIISUMIN HAKEMINEN

Viisumia haetaan Australian siirtolaisviraston verkkosivujen kautta (https://immi.homeaffairs.gov.au/). Hakijan on luotava tili ja täytettävä englanninkielinen hakemus. Hakemuksen käsittely kestää keskimäärin 48 tuntia, mutta joissakin tapauksissa voi kestää pidempään.

VIISUMIN VAATIMUKSET:

Hakijan tulee olla 18–35-vuotias.

Hakijan tulee osoittaa, että hänellä on vähintään 5000 AUD (Noin 3000 euroa) käytettävissä oleskelun alkuvaiheeseen.

Hakijan tulee omistaa voimassa oleva passi Working Holiday -viisumiin oikeuttavasta maasta.

Hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja rikoshistorialtaan kelvollinen viisumiin.

Viisumin hinta vuonna 2025: 635 AUD (noin 390 EUR).

VUOKRA-ASUNTOJEN SAATAVUUS JA UUDET SÄÄNNÖKSET

Australian asuntomarkkinoilla on tällä hetkellä merkittäviä haasteita. Vuokratasot ovat nousseet merkittävästi, ja monilla alueilla on asuntopula. Esimerkiksi Sydneyssä ja Melbournessa keskimääräinen viikkovuokra on noussut 600–700 AUD:iin, mikä on aiheuttanut vaikeuksia Working Holiday -viisumin haltijoille, joilla ei ole vakituista tuloa heti maahan saavuttaessa.

Lisäksi Australian hallitus on kiristänyt sääntelyä liittyen julkisilla paikoilla, kuten puistoissa tai rannoilla, majoittumiseen. Monilla kaupunkialueilla leiriytyminen ilman lupaa voi johtaa sakkoihin, ja viranomaiset ovat alkaneet aktiivisemmin puuttua tilapäiseen majoittumiseen yleisillä alueilla. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että Working Holiday -viisumilla matkustavat varautuvat asuntohaasteisiin etukäteen, esimerkiksi etsimällä majoitusta hostelleista tai kimppakämpistä jo ennen Australiaan saapumista.

LISÄTIETOA JA APUA

Viisumiin liittyviä kysymyksiä voi esittää Australian siirtolaisviraston verkkosivuilla tai suoraan Berliinin Australian lähetystöstä:
The Australian Embassy, Berlin
Friedrichstrasse 200, 10117 Berlin, GermanyPuh: +49 30 8880088-0Sähköposti: info@australian-embassy.de

Viisumin hakuprosessi on suoraviivainen, mutta asuntomarkkinoiden haasteet ja uudet julkisten tilojen sääntelyt tekevät ennakkosuunnittelusta entistä tärkeämpää vuonna 2025.

Drive-in Viinakaupat – Australian Erikoisuus
Australiassa viinakaupat eroavat monella tapaa suomalaisesta Alko-järjestelmästä, mutta yksi erikoisimmista piirteistä on drive-in viinakaupat. Nämä liikkeet mahdollistavat alkoholin ostamisen suoraan autosta käsin – aivan kuin pikaruokaravintolassa.

Miten drive-in viinakaupat toimivat?
Asiakas ajaa autollaan kaupan läpi ja myyjä ottaa tilauksen joko autoon tullessa tai auttaa valitsemaan tuotteet paikan päällä. Ostokset lastataan suoraan auton takakonttiin, minkä jälkeen matka voi jatkua. Tämä on erityisen suosittua kuumina kesäpäivinä, jolloin ostokset voi tehdä nopeasti ilman kaupan sisällä pyörimistä.

Miksi drive-in viinakauppoja on Australiassa?
Drive-in viinakaupat ovat osa Australian rentoa palvelukulttuuria, jossa asiakasmukavuus on keskiössä. Lisäksi maan laajat etäisyydet ja autoilukulttuuri tekevät niistä käytännöllisen vaihtoehdon. Näitä liikkeitä löytyy erityisesti Queenslandin ja Länsi-Australian osavaltioista, mutta niitä on myös muualla maassa.

Ero Suomen viinakauppoihin
Suomessa valtion omistama Alko toimii tiukasti säädellysti, eikä drive-in-konseptia ole käytössä. Alkoholin myynti on rajoitettua ja aukioloajat ovat tarkasti säänneltyjä. Australiassa yksityiset yritykset vastaavat alkoholikaupasta, ja myynti voi jatkua myöhään yöhön, riippuen osavaltion laeista.

Vastuu ja rajoitukset
Vaikka drive-in viinakaupat tekevät ostamisesta helppoa, turvallisuus otetaan vakavasti. Henkilöllisyystodistus tarkistetaan aina epäselvissä tapauksissa, ja näkyvästi päihtyneille asiakkaille ei myydä alkoholia. Lisäksi juominen autossa on lailla kielletty, ja rattijuopumuksesta rangaistaan ankarasti.

Drive-in viinakaupat ovat mielenkiintoinen osa Australian alkoholikulttuuria, ja suomalaisille ne voivat olla yllättävä, mutta kätevä kokemus!

Trooppinen sykloni Alfred lähestyy Brisbanea, ja sen odotetaan iskevän kaupunkiin ja sen ympäristöön torstain ja perjantain (6-7.3.25) välisenä yönä. Tämä harvinainen tapahtuma on herättänyt huolta ja valmistautumistoimia alueen asukkaiden keskuudessa, sillä Brisbane ei ole tottunut syklonien suoriin vaikutuksiin. 

Osa 2: Tekoälyn käytännön sovellukset hallinnossa
Torstaina 13.2.2025 klo 20-21.30 Suomen aikaa.
Toisessa osassa syvennymme käytännön esimerkkeihin, joilla helpottaa hallinnollisia tehtäviä ja tehostaa esim. Suomi-koulun johtamista.
Ilmoittaudu mukaan tästä: https://link.webropolsurveys.com/S/E06EC957D86F5551
Webinaarien kouluttajana toimii ACNP, Nonprofit Consultant Jessica Korpisalo. Webinaarit tallennetaan ulkosuomalaisyhteisöjen käyttöön. Lähetämme tallenteen automaattisesti kaikille webinaariin ilmoittautuneille.
Liity mukaan oppimaan, miten tekoäly voi auttaa sinua kehittämään yhteisösi hallintoa entistä tehokkaammaksi ja innovatiivisemmaksi!

Maailmanlaajuinen koronaepidemia on synnyttänyt ulkosuomalaisyhteisöissä uudenlaisia toimintamuotoja. Tällä hetkellä digitalisaatiota hyödynnetään toiminnassa ja palveluissa tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Myös ulkosuomalaisparlamentin 10. istunto kesäkuussa 2021 järjestetään ensimmäistä kertaa digitaalisesti. Kaikkialle maailmaan ulottuva etäistunto mahdollistaa osallistumisen, vaikka omalta kotisohvalta käsin.

Suomi-Seura rakentaa parhaillaan virtuaalista Suomi-kylää. Suomi-kylä on avoin kaikille ulkosuomalaisille ja ulkosuomalaisuudesta kiinnostuneille 7. – 13.6.2021. Tavoitteenamme on koota ulkosuomalaiset yhteen eri puolilta maailmaa, luoda kohtaamisia ja yhteisiä tunnemuistoja, nostaa esille ulkosuomalaisille tärkeitä teemoja sekä esitellä suomalaista kulttuuria ja osaamista maailmalla.

Haluamme kutsua jäsenyhteisömme mukaan kylätalkoisiin ja järjestämään ohjelmaa Suomi-kylässä.  Tarjoamme virtuaalisen tilan, jossa voitte esitellä yhteisönne toimintaa, saada näkyvyyttä hankkeillenne tai koota toivomanne teeman äärelle ulkosuomalaisia eri puolilta maailmaa. Ota yhteyttä yhteisökoordinaattori Maarit Hyväriseen (maarit.hyvarinen@suomi-seura.fi) ja kerro ohjelmaideasi.

Toteutetaan yhdessä ensimmäinen maailmanlaajuinen parlamentti-istunto ja virtuaalinen Suomi-kylä! Lisää tietoa osoitteesta www.suomi-seura.fi

Suomen sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on laatia Suomen ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022–2026. Ulkosuomalaisuus on jatkuvassa muutostilassa, ja muutokseen halutaan vastata entistä paremmin muun muassa digitalisaation keinoin. Tarkoitus on, että myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Hanke on tärkeä kun pidetään mielessä että, Suomen rajojen ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista noin 254 000:lla on äänioikeus.

Strategiaa varten arvioidaan uudenlaisia ulkosuomalaisten vaikuttamis- ja osallistumiskanavia ja foorumeita, jotka voisivat maa- ja paikkakuntakohtaisten ohella olla esimerkiksi teemakohtaisia. Strategian tarkoitus on myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla kaikki palaamisesta kiinnostuneet kansalaiset mahdollisine ulkomaalaisine puolisoineen ja lapsineen voivat asettua Suomeen sujuvasti ja tuetusti.

Hankkeessa huomioidaan mahdolliset lainsäädäntötarpeet ja tulevaisuuden haasteet. Lisäksi tarkastellaan käytössä olevia termejä (ulkosuomalaisuus, paluumuutto) ja niiden päivitystarvetta.

ERI TAHOJEN KUULEMINEN JA OSALLISTAMINEN ON OLENNAINEN OSA TYÖTÄ

Sisäministeriöllä on valtionhallinnossa ulkosuomalaisten asioita koordinoiva rooli. Hankkeeseen kutsutaan Suomi-Seura ry:n ja Siirtolaisuusinstituutin lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mahdollisimman laajan asiantuntemuksen varmistamiseksi hankkeen aikana kuullaan myös eri sidosryhmiä, kuten ulkosuomalaisten yhteisöjä ja elinkeinoelämän edustajia.

Hankkeen alussa Aalto-yliopisto laatii selvityksen siitä, miten strategiaa voidaan rakentaa mahdollisimman osallistavalla ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavalla tavalla. Hankkeessa hyödynnetään tuloksia Siirtolaisuusinstituutin suuresta ulkosuomalaiskyselystä, joka valmistuu keväällä 2021. Kesällä 2021 strategian valmisteluun osallistetaan etäyhteyksillä järjestettävä ulkosuomalaisparlamentti. Hankkeessa tutkitaan myös muiden maiden tapoja järjestää maailmalla oleskelevien kansalaistensa asioita.

Hallituksen edellinen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on laadittu vuosille 2017–2021. Uusi ulkosuomalaisstrategia toteuttaa Marinin hallitusohjelman yleisiä tavoitteita kestävästä kehityksestä sekä osallistamisen ja elinvoimaisuuden lisäämisestä. Strategia viimeistellään vuoden 2021 loppuun mennessä.

ULKOSUOMALAISUUS ON MUUTOKSESSA

Suomen rajojen ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista noin 254 000:lla on äänioikeus. Eniten suomalaiset muuttavat Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan, USA:han ja Espanjaan. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut koko 2010-luvun miinuksella, mikä tarkoittaa, että maasta on muuttanut pois Suomen kansalaisia enemmän kuin tänne on palannut. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomesta muutti ulkomaille noin 10 000 kansalaista, ja Suomeen palasi noin 800.

Tilastotietojen mukaan vuosi 2020 teki merkittävän poikkeuksen vuosikausia jatkuneeseen tilanteeseen: jo ennen vuoden loppua suomalaisten nettomuutto takaisin kotimaahan oli lähes 1 500 henkilöä. Kiinnostusta paluuseen ovat lisänneet ensisijaisesti maailmanlaajuinen koronapandemia ja se, että Suomi on pystynyt pitämään taudin verrattain hyvin hallinnassa. Myöskään fyysisellä sijainnilla työn teon kannalta ei ole enää niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Yhä yleisempää on asuminen ja työn tekeminen kahdessa tai useammassa maassa. Ulkomaille muuttaminen voi olla myös tilapäistä.

Ulkosuomalaisten kannalta tärkeitä asioita ovat muun muassa kansalaisuusasiat ja kansalaispalvelut, äänestäminen sekä muut vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, Suomi-koulut, suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen maailmalla, paluun tukeminen erityisesti työllisyysasioissa sekä asiantuntijuuden tarjoaminen suomalaisyritysten käyttöön asuinmaassa. 

Suomi-Seura kutsuu kaikki ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa mukana olevat ulkosuomalaisyhteisöt USP:n 10. istuntoon 11.-12.6.2021. Istunto kokoontuu etänä. Yhteisöjen ilmoittautuminen ja aloitteet: määräaika 10.3. Edustajien ja tarkkailijoiden ilmoittautuminen: 29.4. mennessä. Uudet yhteisöt jotka eivät ole vielä mukana USP:n toiminnassa ovat tervetulleita istuntoon vahvistamalla parlamentin säännöt. Tiedustelut: info@usp.fi   https://suomi-seura.fi/usp-siirretty-10s-istunto-2021/

Suomi-Seuran uusi jäsenetu: Alennusta Etelä-Helsingin kansalaisopiston suomen kielen kursseista 

Etelä-Helsingin kansalaisopistossa alkaa keväällä 2021 kiinnostavia verkossa pidettäviä suomen kielen uutuuskursseja ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille, jotka haluavat virkistää suomen kielen taitoaan.

Tarjolla on myös suomi vieraana kielenä -kursseja, jotka sopivat loistavasti kaikille, jotka haluavat oppia suomea kommunikoidakseen suomenkielisten läheistensä kanssa tai selvitäkseen arkisista asioista suomen kielellä. Kurssit ovat aikuisille suunnattuja. 

Suomi-Seuran jäsenet saavat kurssihinnasta 20 % alennuksen. Saadaksesi alennuksen laita viestiä Etelä-Helsingin kansalaisopiston toimistoon ilmoittautumisen jälkeen toimisto(AT)etko(PISTE)fi.

Tutustu kurssitarjontaan: http://uutiskirje.suomi-seura.fi/go/6226536-169321-10538453

Voit äänestää kuntavaaleissa, jos sinulla on kotikunta Suomessa ja täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Pysyvästi ulkomailla asuvilla suomalaisilla ei ole äänioikeutta kuntavaaleissa.

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 7.–13.4.2021 ja ulkomailla 7.–10.4.2021.

Jos olet äänioikeutettu ja oleskelet ulkomailla koko kuntavaalien ajan, voit äänestää myös kirjeitse. Voit tilata kirjeäänestysmateriaalin ulkomaan osoitteeseen oikeusministeriön tilauspalvelusta 18.1.2021 alkaen. 

Voit äänestää ja postittaa äänesi Suomeen 18.3. alkaen, eli heti kun ehdokasnumerot on julkaistu. Lähde Suomi-Seura

Lisää tietoa Suomi-Seuran sivuilta

https://suomi-seura.fi/kuntavaalit-2021-tilapaisesti-ulkomailla-oleskelevat-aanioikeutetut-voivat-aanestaa-kirjeitse/

Yksi Australian historian pahimmista tulvista sai alkunsa lähes huomaatta 2010 Joulukuun aikana. Muutaman viikon jatkuneet rankkasateet toivat Queenslandiin kuusinkertaisen määrän sadetta normaaliin verrattuna. 

Muutamissa kaupungeissa sademääräksi mitattiin jopa 294mm 24h aikana. Meterologian laitoksen mukaan brisbanen joen odotettiin nousevan 9 metrillä normaalista, onneksi tämä ei totetutunut vaan pinta nousi lopulta "vain" 4.5 metrillä.Tulvissa menetti henkensä 33 ihmistä ja kolme henkilöä julistettiin kadonneeksi. 23.000 kiinteistöä joutui tulvien alle joko kokonaan tai osittain.

Vastakohtien maata kuvaa hyvin se että toinen puoli Australiasta kärvisteli massiivisten metsäpalojen kanssa, kun toisaalla tuli vettä yli äyräitten.

Tulvat aiheuttivat paniikki ryntäyksen ostoskeskuksiin. Brisbanen asukkaat hamstrasivat elintarvikkeita, bensaa, generaattoreita ja muita elintärkeitä tarvikkeita ennen näkemättömällä vimmalla. Muutamassa tunnissa Supermarkettien hyllyt ammottivat tyhjillään, monet niistä jopa sulkivat ovensa henkilöstö, tavaransaanti sekä sähkökatkos ongelmien vuoksi.

Tuhannen yritykset joutuivat evakoimaan henkilökuntansa, ja ottamaan käyttöön "Emergency Recovery Planinsä" jos semmoinen oli jokus tullut tehtyä. 

Tulvien jälkeen kaupungissa alkoi massiivinen "Mud Army" puhdistusoperaatio johon osallistui noin 55,500 rekisteröitynyttä ns. vapaaehtoista lisäksi armeija lähetti 800 miehen vahvuisen seitsemännen Prikaatin ja yhdeksännen Royal Queensland rykmentin apuun. Allekirjoittanut oli myös yksi noista vapaaehtoisista "Mud Army" jäsenistä, oli liikuttavaa nähdä miten täysin tuntemattomat ihmiset käärivä hihansa ja kiertelivät tulva-alueita apua tarjoiten. Toivoisin että suomalaiset ottaisivat oppia Australiasta, ainakin siinä miten lähimmäistä autetaan hädän keskellä.

Kaupungista kärrättiin ulos 400,000 tonnia tulva jätettä. Tulvat koskettivat noin 200,000 ihmistä ja tulvista koitui arviolta $2.8 miljardin suoranaiset vahingot ja $30 miljardin haitta bruttokansantuotteeseen. 

Vaikka luonnonmullistukset ovat Australian arkea ja tämä 2011 tulva oli paha, niin mieleeni on jäännyt 1974 Joulupäivän Cyclone Traceyn Darwinin tuhoon liittyvät tapahtumat joita hyvä ystäväni joskus 90 luvun alkupuolella kertoi. Tässä Youtube video muiden Darvinilaisten kokemuksia https://www.youtube.com/watch?v=P-jFXs_badA  

Muutama kuva Brisbanen tulvista >>

Jouko 

Viime perjantain paniikinomainen elintarvikkeiden hamstraaminen on vain muisto eikä aikaa ole kulunut kun yksi päivä. Brisbanen terveysviranomaisten perjantaina määräämä lockdown sai ihmiset hamstraamaan tavaraa siihen malliin että tulossa olisi ollut pidempikin ulkonaliikkumiskielto.

Perjantain paniikkihamstrauksen jälkeen supermarkettien käytävät loistivat tyhjillään, hyllyissä oli tavaraa lähdes entiseen malliin, paitsi jauhot ja vessapaperi oli tietysti loppu. Ostosten tekeminen oli helppoa ja kassalle pääsi jonottamatta. 

Merkillepantavaa on Australialaisten kuuliainen tapa noudattaa viranomaisten määräyksiä. Kauppareissun aikana vastaan ei tullut yhtään maskitonta aussia, useammat ajoivat autolla maskit päässä kuten viranomaisten ohjeet määräävät.

Alla lista Woolworthsin Myymälässä ja verkossa Suur-Brisbanen alueella

Rajat 2 tuotetta ostajaa kohti

- Antibakteeriset pyyhkeet
- Kalasäilykkeet
- Säilötyt tomaatit
- Säilykevihannekset
- Säilötyt palkokasvit
- Jauhot
- Perunapaksteet, ranskanperunat
- Jäädytetyt jälkiruoat
- Jäädytetyt hedelmät
- Pakastetut vihannekset
- Pitkäikäinen maito
- Nestemäinen käsinpesu
- Nuudelit
- Pasta
- Paperipyyhe
- Riisi
- Sokeri
- Nenäliinat
- Vessapaperi
- Leipä
- Jäähdytetty pasta
- Munat
- Tuore maito (paitsi maustettu)
- Liha
- Hampurilaiset, Rissoles ja Lihapullat
- Jauheliha (vain kiinteä paino)
- Makkarat
- 2 x naudanlihapakkaus
- 2 x pakkausta kana
- 2 x pakkausta sianlihaa
- 2 x Lamb-pakkausta
- Lihatiskiltä lihan raja 2 kg
- 2 kg: n raja Delin siipikarjalle

Suur-Brisbanen alueelle 3 päivän liikkumisrajoitukset

Suur-Brisbane siirtyy lukkoon kolmeksi päiväksi, kun taas kontakti jäljitykset varmistavat, että ns. UK COVID-19 -kantaa ei tavata Brisbanen alueella.

Kartta paikallishallinnon alueista, jotka käsittävät Suur-Brisbanen: Moreton Bay, Brisbane City, Ipswich City, Redland City, Logan City

Alueiden asukkaiden on pysyttävä kotona alkaen tänään perjantaina 8. tammikuuta, klo 18.00 ja jatkuu aina 11. tammikuuta kello 18.00 saakka.

Espoon vastaanottokeskuksen toiminta päättyy, Vantaan vastaanottokeskuksen paikkamäärä vähenee

Maahanmuuttovirasto irtisanoo Nihtisillan vastaanottokeskuksen sopimuksen ja supistaa Robert Huberin tien vastaanottokeskuksen paikkamäärää. Yhteensä pääkaupunkiseudulta vähennetään 525 turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkaa.

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä oli viime vuonna ennätysalhainen. Tammi-marraskuussa 2020 jätettiin noin 1 150 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Vastaanottojärjestelmässä on nyt kirjoilla noin 6 500 turvapaikanhakijaa, joista noin 3 300 asuu erilaisissa vastaanottokeskuksissa. Tällä hetkellä käytettävissä on noin 1 500 ylimääräistä paikkaa.

Maahanmuuttovirasto pyrkii pitämään vastaanottokeskusten paikkamäärän tarvetta vastaavana.

Toimintansa kokonaan lopettavat vastaanottokeskukset:

Nihtisillan vastaanottokeskus (Espoo), Luona Oy, 450 paikkaa. Toiminta lakkaa 30.6.2021 mennessä.

Paikkojen vähennykset:

Robert Huberin tien vastaanottokeskus (Vantaa), Luona Oy. Paikkamäärä supistuu 75:llä. Uusi paikkamäärä on 375 1.4.2021 alkaen.

Maahanmuuttovirasto on saanut nopeutettua erityisasiantuntijoiden oleskelulupien käsittelyä. Heinä-marraskuussa 2020 Maahanmuuttovirasto on käsitellyt erityisasiantuntijan ensimmäisen luvan keskimäärin 17 vuorokaudessa ja puolet erityisasiantuntijoiden päätöksistä on tehty 10 päivässä.

Viime vuonna erityisasiantuntija sai ensimmäisen oleskeluluvan keskimäärin 45 vuorokaudessa, puolet päätöksistä tehtiin 46 päivässä (mediaani).

Eritysasiantuntijalla tarkoitetaan työntekijää, joka tulee Suomeen työskentelemään erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Erityisasiantuntijoita ovat esimerkiksi IT-alan erityisosaajat ja korkeakoulututkinnon suorittaneet työntekijät, jotka tulevat erityistä ammattitaitoa vaativaan tehtävään.

Erityisasiantuntijalta vaaditaan korkeakoulututkinnon lisäksi keskimääräistä parempaa palkkaa, vähintään 3 000 euroa kuukaudessa. Työntekijän oleskeluluvasta poiketen erityisasiantuntijan oleskelulupaan ei kuulu saatavuusharkintaa.

Erityisasiantuntija voi aloittaa työnteon Suomessa jo hakuvaiheessa, jos hän on tullut Suomeen viisumilla tai viisumivapaasti ja jättänyt erityisasiantuntijan oleskelulupahakemuksen Suomessa. Näissä tapauksissa työnteko-oikeus ilman oleskelulupaa päättyy viimeistään kolmen kuukauden jälkeen tai jo aikaisemmin, jos viisumin voimassaoloaika päättyy.

Korona on vaikuttanut hakemusmääriin

Koronan aikana erityisasiantuntijan oleskelulupahakemusten määrä on laskenut huomattavasti. Tammi-marraskuussa 2020 eritysasiantuntijat jättivät 781 ensimmäistä oleskelulupahakemusta ja heille myönnettiin 826 oleskelulupaa. Päätöksiä on tehty yhteensä 842 (16 kielteistä). Päätöksiä on tehty tänä vuonna myös viime vuonna tehtyihin hakemuksiin.

Tammi-marraskuussa 2019 erityisasiantuntijat jättivät 1 677 ensimmäistä hakemusta ja heille myönnettiin 1 791 oleskelulupaa. Päätöksiä tehtiin yhteensä 1 801.

Voit tarkastella Maahanmuuttoviraston tilastoja tilastopalvelussamme tilastot.migri.fi.

Yhteistyötä ja automaatiota

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on entistä sujuvampi erityisasiantuntijoiden ja muiden työperusteisten oleskelulupien käsittely. Kun toimintaa kehitetään, virasto käy aktiivista keskustelua tarpeista sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa.

Automaation käyttöönotto on tärkeä osa kehitystyötä. Tällä hetkellä automaatiota hyödynnetään erityisesti erityisasiantuntijoiden jatkolupien käsittelyssä.

- Automaatio on tarkoitus ottaa laajemminkin käyttöön erityisasiantuntijoiden luvissa. Työ etenee jatkuvasti, mutta näin isossa projektissa on toki myös haasteensa, sillä automaation ehdot on määriteltävä tarkoin, kertoo vastuualueen johtaja Anna Hyppönen.

Maahanmuuttovirasto käyttää päätöksenteossaan osa-automaatiota, koska lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista täysin automaattista päätöksentekoa. Osa-automaatio tarkistaa luvan edellytysten täyttymistä ja muodostaa päätösehdotuksen automaattisesti käsittelijän tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.

Lue ylijohtaja Jari Kähkösen blogi: Eritysosaajien maahanmuuton haasteita ratkotaan kiireisesti 

Osta Suomi-Seuran jäsenyys itsellesi tai ystävällesi,

maksaja saa lahjaksi muumiaiheisen magneetin jokaisesta uudesta jäsenestä.

Jäsenmaksu vuodelle 2020 on 35 € varsinainen jäsen, 17 € perheenjäsen, 20 € alle 30-vuotias opiskelijajäsen.

Jäsenkampanja on voimassa 31.3.2020 saakka. Tarjous päättynyt mutta voit liittyä Suomi-Seuran jäseneksi www.suomi-seura.fi osoittessa.

Kuka on Vuoden ulkosuomalainen 2020? Suomi-Seura ry kutsuu sinut Vuoden ulkosuomalainen 2020 julkistamis- ja palkitsemistilaisuuteen, joka järjestetään tiistaina 3.3. klo 14 – 15 Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa Helsingissä (Hallituskatu 1). Ilmoittaudu mukaan 27.2. mennessä sähköpostitse info@suomi-seura.fi

Suomi-Seura ry on vuodesta 1993 lähtien valinnut vuoden ulkosuomalaisen. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan. Valituiksi ovat tulleet:

• 1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
• 1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
• 1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
• 1996 Karita Mattila, sopraano
• 1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
• 1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
• 1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
• 2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
• 2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
• 2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
• 2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
• 2004 Erkki Toivanen, toimittaja
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
• 2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
• 2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
• 2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
• 2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
• 2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
• 2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
• 2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
• 2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
• 2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
• 2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
• 2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
• 2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
• 2018 Mika Keränen, kirjailija
• 2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)